Velkaantumista hillittävä

Työn tekeminen ja teettäminen kannattavaksi

Työttömyys johtuu suurelta osin raskaasta työhön ja sen teettämiseen kohdistuvasta verotuksesta ja byrokratiasta. Leikkaamalla julkisia menoja, etenkin suoria ulkomaille suuntautuvia rahavirtoja, työhön kohdistuvaa verotusta on mahdollista keventää. Byrokratiaa suoraviivaistamalla on mahdollista vähentää myös byrokratian yrityksille ja valtiolle aiheuttamia suoria kustannuksia.

Työn verotuksen keventäminen alentaa yleistä kustannustasoa lisäten kansalaisten ostovoimaa. Lisääntynyt ostovoima lisää kotimaista kysyntää parantaen kotimarkkinayritysten ja palvelusektorin taloudellista tilannetta. Kustannustason lasku parantaa myös vientiyritysten asemaa, ja luo pohjaa uudelle nousulle.

Myös sosiaaliturvaa tulee uudistaa vastaamaan muuttuneiden työmarkkinoiden tarpeita. Työn tekemisen, myös lyhyiden työsuhteiden, tulee olla aina kannattavampaa kuin pelkkä joutenolo.


Yrittäjien asemaa helpotettava

Suomesta on tullut ylikoulutusyhteiskunta, jossa liian moni nuori kouluttautuu mielummin virkamieheksi paisuneelle julkiselle sektorille kuin valitsee yrittäjyyden riskit. Veroja nielevää virkakoneistoa purkamalla työmarkkinoille vapautuisi työvoimaa ja yritysverotusta voitaisiin keventää.

Pienyrityksille ei tule asettaa samoja byrokratiavelvoitteita kuin suurille yrityksille. Pienten yritysten palkkaamiseen liittyviä riskejä voidaan myös alentaa esim. nostamalla valtion osuutta sairaus- ja vanhempainlomien kustannuksista sekä helpottamalla irtisanomisia yrityksen taloudellisen tilanteen heiketessä.

Mikroyritysten kohdalla ALV-rajan selvällä nostolla voidaan vähentää byrokratiaa ja siitä aiheutuvia kuluja. Rajan noston aiheuttaamaa verotulojen menetystä pienentää ALV-vapauden myötä ALV-vähennysten loppuminen, eli osata toimintaa yritys joutuisi joka tapauksessa maksamaan ALV:tä.


Rahojen tuhlaaminen ilmastonmuutoksen varjolla lopetettava

Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on marginaalinen. Tästä huolimatta valtio käyttää ilmastonmuutosta perusteena yhä uusille veroille, maksuille sekä erilaisille rajoituksille.

Taloudelle on asetettu lisärasituksia kansallisilla energiaverokorotuksilla, joilla maksetaan mm. tuulivoiman syöttötarfiffeina miljoonia euroja veroparatiiseihin rekisteröidyille yrityksille. Järkevästi toimimalla olisi kotimaisen energian avulla mahdollista supistaa myös lähes kahdeksan miljardin (8000 miljoonnan) ulkomaamankaupan energiataseen alijäämää.

EU:n rikkidirektiivi aiheuttaa kotimaiselle teollisuudelle vuosittain n. 1,2 miljardin (1200 miljoonaa) euron lisälaskun, mikä ei ainakaan lisää yritysten innostusta Suomeen suuntautuviin investointeihin.


Kilpailua vääristävät yritystuet lopetettava

Valtio kerää menestyviltä yrityksiltä veroeuroja, joita se sitten jakaa myös kannattamattomille yrityksille tukina. Tämä rankaisee kannattavia ja tukee kannattamattomia yrityksiä. Tuet myös vääristävät yritysten välistä kilpailua ja voivat johtaa keinotteluun, jopa korruptioon.

Suoran tuen sijaan yrityksiä on mahdollista tukea pääomalainoin. Hyvin menestyvä yritys pystyy maksamaan lainansa takaisin. Huonosti menestyvän yrityksen kohdalla sijoittajariski toteutuu.


Kehitysapu alennettava vastaamaan kantokykyä

Köyhtyneellä ja velaksi elävällä Suomella ei ole varaa nykyiseen tehottomaan kehitysapuun. Kehitysapuna ilmaiseksi annetut tavarat tuhoavat paikallisten yrittäjien markkinat, ja suora rahallinen apu korruptoi hallintoa. Afrikan viime vuosien talouskasvu onkin perustunut Kiinan ja Intian yrityistoimintaan, ei eurooppalaiseen kehitysapuun.

Kansallisen kehitysavun leikkausten vastapainoksi kansalaille tulee luoda mahdollisuus vapaaehtoisen kehitysavun antamiseen.




Perussuomalaisten ehdokkaana oleva Pauli Vahtera (Uudenmaan vaalipiiri #88) on kirjoittanut monia hyviä blogeja mm. valtion talouden hoitoon ja kehitysapuun liittyen. Olen Paulin kanssa samoilla linjoilla ja tuen hänen näkemyksiään.